Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on koko Suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistys on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n, sen jäsenjärjestöjen ja muiden yhdistykseen jäseneksi hyväksyttyjen yhteisöjen muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä työnantaja-asemaan liittyviä toimintaedellytyksiä ja etuja.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys neuvottelee, tekee työehto- ja muita työsuhteen ehtoihin liittyviä sopimuksia ja toimii muillakin tavoin jäsentensä hyväksi niiden työnantaja-asemaa koskevissa asioissa sekä edistää työrauhaa.

3. Jäsenyys

Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja sen jäsenjärjestöt ja muut hallituksen hyväksymät ammattiyhdistysliikkeen toimintaan osallistuvat tai sitä lähellä olevat oikeuskelpoiset työnantajat, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä ja täyttämään yhdistyksen päätöksiin ja yhdistyksen tekemiin sopimuksiin perustuvat velvollisuudet.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Jäsenmaksun perusteena on jäsenyhdistyksen viimeisimmän tilinpäätöksen henkilöstökulut.

5. Yhdistykselle annettavat tiedot

Jäsen on velvollinen antamaan yhdistykselle jäsenmaksujen määräämiseen ja maksamiseen liittyvät tiedot sekä yhdistyksen pyytämät tiedot muista yhdistyksen toimialaan liittyvistä seikoista.

6. Yhdistyksen päätöksenteko ja hallinto

Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaa vuosikokouksessa. Hallitus huolehtii yhdistyksen hallinnosta lain ja näiden sääntöjen mukaisesti.

7. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään (2) ja enintään kahdeksan (8) henkilökohtaista varajäsentä.

Hallitukseen voidaan valita ja siinä voi toimia vain henkilö, joka on jäsenyhdistyksessä työnantaja-asemassa.

Hallitus valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä.

Hallituksen toimikausi on sääntömääräisten vuosikokousten välinen aika.

8. Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on;

• luoda suuntaviivat yhdistyksen työmarkkinapolitiikalle;
• hyväksyä tai hylätä työehtosopimusneuvotteluissa saavutettu neuvottelutulos;
• tarvittaessa irtisanoa työehtosopimus;
• nimetä työehtosopimuksen neuvotteluryhmät;
• valvoa, että yhdistys toimii tasapuolisesti ja tehokkaasti jäsentensä yhteisten etujen hyväksi näitä sääntöjä noudattaen ja huolehtia vuosikokousten päätösten toimeenpanosta;
• hyväksyä ja erottaa jäsenet;
• vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta;
• laatia kutakin kalenterivuotta varten tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja ehdotus talousarvioksi;
• valmistella vuosikokoukselle käsiteltävät asiat; sekä
• hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu lain tai näiden sääntöjen mukaan yhdistyksen kokoukselle.

Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

9. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kumpikin erikseen.

10. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on 1.5.–30.4.

11. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuussa tai kesäkuussa.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• kokouksen avaus
• valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
• todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• hyväksytään kokouksen työjärjestys
• esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
• vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus
• päätetään hallituksen koosta ja valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
• valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

Yhdistyksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni kutakin viimeksi vahvistetun jäsenmaksun täyttä 10 000 euroa kohti, kuitenkin vähintään yksi ääni. Kokouksessa ei kukaan kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä kolmasosalla kokoukseen osaa ottavien yhteenlasketuista äänimääristä.
Päätökset tehdään äänten enemmistöllä, ellei määräenemmistöä näiden sääntöjen tai yhdistyslain mukaan vaadita.

12. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

13. Ilmoitus lakosta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä

Jäsenen on välittömästi ilmoitettava yhdistykselle toimipaikassaan puhjenneesta työriidasta tai sellaisen uhasta ja annettava yhdistykselle työriidan selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

14. Jäsenen toimeenpanema työtaistelu

Vain yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle luvan ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen työriidassa, jossa yhdistys on osallisena.

15. Eroaminen yhdistyksestä

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava asiasta kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsenyyden katsotaan päättyvän kuuden kuukauden mittaisen irtisanomisajan jälkeen. Jäsen on kuitenkin velvollinen maksamaan jäsenmaksun koko siltä kalenterivuodelta, jonka aikana jäsenyys päättyy.

16. Jäsenen erottaminen yhdistyksestä

Jäsen, joka on olennaisessa kohdin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut taikka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, voidaan erottaa yhdistyksestä.

Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus, mutta erotetulla on oikeus saattaa päätös yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Tätä koskeva vaatimus on annettava kirjallisesti hallituksen puheenjohtajalle kahden viikon kuluessa siitä, kun erotettu sai hallituksen päätöksestä tiedon.

Jos tämä laiminlyödään tai yhdistyksen kokous jättää asian hallituksen päätöksen varaan, erottamista koskeva päätös tulee voimaan edellisessä tapauksessa määräajan päätyttyä ja jälkimmäisessä tapauksessa yhdistyksen kokouksen ratkaistua asian.

17. Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.